Jos kohde on avoin tai tiedetään etukäteen, että jäät tyypillisesti saattavat liikkua on tähän fiksua myös varautua.

Rannanpäästä T-nivelissä kiinni oleva silta, jonka laiturin puoleinen pää on hautautunut lumen alle saattaa keväällä jäiden liikkuessa vääntyä "salmiakille". Jos keväällä käydään mökillä, olisi hyvä tehdä lumityöt laiturin kannelta ja sillan ympäriltä, jolloin silta pääsee liikkumaan vapaasti laiturin kannella kuten kesällä.

Toinen vaihtoehto on käyttää silta kokonaan pois talven ajaksi. Tällöin kannattaa samalla antaa rantakettingeistä löysää, jotta laituri pääsee talvehtimaan syvempään veteen. Näin ollen laituri pääsee myös liikkumaan vapaammin jäiden mukana vaurioitumatta.

Kyllä voi!

Asennusteknisesti pitkittäin oleva pääty on parempi ratkaisu kuin poikittain oleva, mutta varsinkin syvissä rannoissa laituri usein halutaan poikittain, kun laiturin ei tarvitse olla pitkä.

Tyypillisesti poikittain asennettu laituri saattaa hieman kääntyä vedenkorkeuden vaihdellessa. Tämä johtuu siitä kun ankkurointikettingit menevät ristiin ja osuvat toisiinsa ja jopa yhden tai kahden kettinkilenkin poikkeama risteävässä kohdassa aiheuttaa kääntymistä. Pitkittäin ankkuroidussa tätä ilmiötä ei käytännössä huomaa ja se on harvinaisempaa.

Käytännössä betoniponttonilaiturin ankkurointi ei eroa millään tavalla putkiponttonilaiturin ankkuroinnista.

Koska betoniponttonilaiturin suunnittelun lähtökohtana on usein venekiinnitykseen soveltuva laituri, sekä talvet paikallaan viettävä kokonaisuus, täytyy ankkuroinnin olla tähän soveltuva. Yleensä ankkuroinnissa käytetään 1200 kg ulkopään painoja. Isompien laiturikokonaisuuksien kanssa käytetään 2000 kg painoja. Jos laituri koostuu useammasta päätylelementistä tulee ankkurointipisteitä suunnitella vastaavasti useampia.

Jos kelluvaa laituria kuormitetaan epätasaisesti, se saattaa kellua vinossa. Tähän voi olla syynä mm.

• Kaide tai penkki vain toisella puolella laituria.
• Ankkurointikettingit eivät ole tasapainossa (kettingit vetävät laituria alaspäin ja toisen puolen kettinki saattaa olla kireämmällä).
• Uusi laituri saattaa olla märkä (puutavaran kuivuminen vaikuttaa tasapainoon).
• Laituria voi tasapainottaa laittamalla betonipainon, pihalaatan tms. ponttonin päälle.

• Koska laiturit ankkuroidaan kettingeillä ja pohjapainoilla, on normaalia, että painot hakevat "paikkansa" ensimmäisten koettelemusten eli talvien ja myrskyjen aikana.
• Jos pohja on pehmeä, voivat painot myös painua ja usein käykin niin, että painot painuvat epätasaisesti toisiinsa nähden, jolloin laituri kääntyy vinoon.
• Yleensä jos laituri on päässyt vähän kääntymään, niin sen suunta on suhteellisen helppo oikaista.
• Laiturin ulkopäästä lähteviä kettinkejä kiristämällä / löysäämällä laiturin suuntaa voidaan kääntää.
• Lue lisää kohdasta ankkurikettinkien säätö sekä kiristys.

No kyllä se vähän on, jos olit valitsemassa betoniponttonilaituria.

• Putkiponttonilaiturin voi asentaa huomattavasti matalempaan rantaan kuin usein verrokkina olevan betoniponttonilaiturin.
• Nyrkkisääntönä betoniponttonilaiturin kanssa minimivesisyvyys on yli 1 metri ja putkiponttonilaiturilla minimivesisyvyys on vain n. 50-60 cm.
• Jos kohde on tätä matalampi voidaan valita normaalin 5 m sillan sijasta pidempi 6 m silta.
• Jos tämäkään ei vielä riitä, voidaan käyntisiltaosuutta jatkaa raskailla pylväsjatkeilla tai kiviarkuilla. Näitä voidaan laittaa useampi peräkkäin kunnes saavutetaan vaadittava vesisyvyys.
• Jos koko ranta-alue on matala on usein ainoa vaihtoehto ruopata ranta. Huom. ruoppausta varten täytyy aina tehdä ilmoitus. Lue lisää kohdasta ruoppaus.